Kielten ja kulttuurien opiskelu on investointi tulevaisuuden työelämään

Ammattikorkeakouluista kuuluu huolestuttavia asioita. Työelämän kansainvälistymisen ja monikielitaitoisuuden haasteisiin aiotaan vastata vähentämällä kieltenopetusta ja supistamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella vapaasti valittavia kieliä  kuten saksaa, venäjää, ranskaa, norjaa, saamea tai espanjaa.  Joistakin ammattikorkeakouluista on jopa kuulunut viestejä, että muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opinnot aiotaan poistaa kokonaan opetussuunnitelmista. Tehostamisvaatimusten edessä jopa täysin eri ammattialoja opiskelevat insinöörit ja sairaanhoitajat saatetaan sijoittaa  opiskelemaan ’ammattikieltä’ samoihin ryhmiin. On selvää, ettei silloin asetuksen edellyttämä ammattialan kielen ja viestinnän oppiminen mahdollistu. Ammattikorkeakoulujenhan tehtävä on kouluttaa ammattilaisia työelämän eri alojen asiantuntijatehtäviin. Kieli- ja viestintäosaaminen on oleellinen osana ammatillista osaamista.

Tulevaisuuden työelämän toimintaympäristöt ovat globaaleja.  Kansainvälisesti toimiminen edellyttää entistä monipuolisempaa kieli- ja viestintätaitoa ja syvällistä kulttuurientuntemusta. Onhan kyettävä toimimaan monikulttuurisissa kansainvälisissä verkostoissa. Yhä harvemmat asiat työelämässä ovat riippuvaisia kansallisuudesta tai kansallisista rajoista. Tulevaisuudessa pelkästään englannin osaaminen ei riitä, vaan työelämässä tarvitaan monikielitaitoisia työntekijöitä. Tarvitaan kykyä toimia markkina-alueiden kielillä. Monipuolisesta kielitaidosta on jo tullut yrityksissä tärkeä rekrytointikriteeri. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksessä kävi ilmi, että puolet vastanneista yrityksistä katsoi venäjän kieltä osaavien tarpeen kasvavan tulevaisuudessa eniten.  Suomalaisten puutteellista venäjän taitoa ja venäläisten riittämätöntä englannin taitoa pidettiin yhtenä esteenä suomalaisvenäläisen liiketoiminnan menestymiselle. Aasian ja Etelä-Amerikan merkityksen jatkuvasta kasvusta maailmantaloudessa kertoo se, että yli kolmannes yrityksistä ennakoi portugalin, vajaa kolmannes kiinan ja lähes neljännes espanjan kieltä osaavien tarpeen kasvavan tulevaisuudessa.

Myös alueelliset tarvekartoitukset kertovat samansuuntaisesta kehityksestä elinkeinoelämän kansainvälistymisessä ja kielitaitotarpeissa.

Esimerkiksi Lapin alueella toimivien palvelualojen yritysten tärkeimpiä kontaktimaita ovat Saksa, Venäjä, Ranska, Iso-Britannia, Hollanti, Norja, Espanja ja Ruotsi.  Yhteistyötä on myös Japanin ja Italian kanssa.   Yhteistyön kannalta tärkeimmäksi kieleksi on noussut saksa, toiseksi tärkeimmät ovat venäjä ja ranska.  Erityisesti venäjän kielen osaamisen ja venäläisen kulttuurin tuntemuksen tarpeen katsotaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Myös Kiinan tuntemuksen ja kiinan kielen osaamisen tarve on kasvussa. Yhteistyö ja työllistyminen vaikkapa Pohjois-Norjassa, josta on tulossa entistäkin kiinnostavampi maa Suomen heikentyneen työllisyystilanteen johdosta,  edellyttävät puolestaan norjan kielen osaamista.

Yhteistyökumppaneiden äidinkielen käyttöä kommunikoinnissa rajoittaa kuitenkin monissa yrityksissä se, ettei yritysten henkilöstöllä ole riittävästi kielten osaamista. Kielitaitoisia työntekijöitä aiotaan hankkia yrityksiin uusien rekrytointien kautta. Ammattikorkeakouluista valmistuneilta odotetaan näin ollen monipuolista kielitaitoa ja kulttuuriosaamista, jotta voitaisiin vastata elinkeinoelämän tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen kehityssuunta on täydessä ristiriidassa työelämän kielitaito-odotusten kanssa. Ammattikorkeakoulujen karsintakurimuksessakin on säilytettävä maltti:  amk-tutkinnon suorittaneella on oltava työelämässä tarvittava monipuolinen kieli- ja viestintätaito.

Ammattikielten ja viestinnän yhdistys Proflang ry

Marjatta Huhta             Jonita Martelius

puheenjohtaja              sihteeri